Tarvainen-Sihvonen,Urheilulukiot ja valintamenetelmät

Terve Petteri,

Tässä hieman pohdittavaa asiasta Urheilulukiot-valintaprosessit-jääkiekko.
Eli jos seuraava väittämä on tosi: Nuorten maajoukkueet eivät menesty (väärät pelaajat/lahjakkuudet), niin kuinka mielestäsi Urheilulukioiden valintaprosessia tulisi muuttaa? Nykyisellä mallillahan me valitsemme näihin opinahjoihin siis vain keskinkertaisia opiskelijoita ja myös näköjään keskinkertaisia tulevaisuuden jääkiekkoilijoita. Keskeisenä periaatteena on ilmeisesti ollut turvata lahjakkaiden jääkiekkoilijoiden mahdollisuudet erikoistua ja harjoittaa lahjakkuuksiaan tilanteessa, jossa tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden takia se ei ole ollut mahdollista muissa lukioissa.

Jääkiekkolukioihin on valittu opiskelijat pääsääntöisesti kahdella tapaa. Osa kouluista on valinnut oppilaansa käyttäen hyväksi peruskoulumenestyksen lisäksi pääsykoetta ja/tai haastattelua. Toinen ryhmä on suorittanut karsinnan yksinomaan kirjallisen materiaalin perusteella. Tällöin on koulumenestyksen lisäksi otettu huomioon harrastuneisuus sekä erilaiset lausunnot ja todistukset. Esimerkiksi urheilulukioissa hakijat on laitettu järjestykseen käyttämällä hyväksi lajiliittojen antamia pisteitä ja erityyppisiä testejä. Jääkiekossahan tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että jääkiekkoliitto pisteyttää pojat sen mukaan, onko heillä esim. takanaan jo maajoukkuekomennuksia tai aluejoukkue status tms. No nythän on tullut todettua, että jääkiekkoliitto ei pysty seulastaan löytämään lahjakkuuksia (vaan keskinkertaisuuksia), ja oravanpyörä on valmis. Samat tulevaisuuden keskinkertaisuudet vievät siis sekä maajoukkuepaikat että opiskelupaikat.

Eli miten järjestelmää tulisi mielestäsi kehittää, jotta myös tämä resurssi (Urheilulukiot) tukisi tulevaisuudessa oikealla tavalla lahjakkaiden poikien kehitystä?

Sihvonen:
Tämä lukiokysymys on varmasti semi-tärkeä palanen, kun mietitään, että miten jatkossa järjestelmää linjataan tehokkaammaksi. Mutta. Lukioiässä 16-20 peli on tällä hetkellä jo tavallaan menetetty. Tutkimusteni mukaan tasoitus kansainväliseen tasoon verrattuna annetaan jo 7-11-vuotiaiden harjoittelussa ja peleissä. Silloin "kaikki pelaa". Pelaa, pelaa, mutta liian vähän ja ilman tarvittavaa kilpailua!

Enkä ole siinä kanssasi samaa mieltä, että järjestelmä ei tunnistaisi lahjakkuuksia. Emme me menetä tällä hetkellä yhtään pelaajaa sen tähden, että nämä muka kehittyisivät "sitten joskus myöhemmin". Kyllä lahjakkuuden näkee ammattisilmällä 10-vuotiaasta. Ja tärkeintähän on harjoituslahjakkuus.

Mutta toki lukikysymyskin on otettava keväällä / kesällä tarkasteluun, kun ammattilaiset kokoontuvat linjaamaan koko järjestelmää uusiksi. Tietojen mukaan Kalervo Kummola on sanonut, että Ruotsin tyylinen linjaussminaari pidetään kauden päätteeksi.

Julkaistu Urheilulehti.fi, Sihvosen Suora 5.2.2009
PS. palaan myöhemmin Sihvosen heittämään: Kyllä lahjakkuuden näkee ammattisilmällä 10-vuotiaasta!

Jääkiekon korkeakouluhanke Jyväskylään

Jyväskylässä on käynnistymässä valtakunnallisesti ainutlaatuinen jääkiekon korkeakouluhanke. JYP Jyväskylä Oy:n ja D-Kiekon yhteistyön kautta syntyneestä D Teamistä tulee erilainen Mestisjoukkue. D Teamin tavoitteena on tarjota määrätietoinen koulutuspaikka jääkiekkoammattilaiseksi ja samalla tukea pelaajien kouluttautumista ja valmiuksia jääkiekkouran jälkeiseen elämään. D Teamin pelaajista pääosa koostuu opiskelevista pelaajista, jotka saavat samalla valmiudet huippukiekkoiluun sekä siviilielämän haasteisiin. Korkeakoulujoukkue -malli tarjoaa aikaisemmin puuttuneen kehitysportaan juniorijääkiekon ja SM-liigan välille.

Jääkiekon korkeakoulu -hankkeessa ovat mukana seurojen ohella Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen Urheiluakatemia. Näiden tahojen yhteistyön tuloksena käynnistetään Jyväskylään jääkiekon korkeakoulu -malli, jonka uskotaan muodostuvan vetovoimaiseksi ja kaikille osapuolille lisäarvoa tuovaksi kehityshankkeeksi.

Jääkiekkoilijoiden opiskelu- ja peliuran tukemiseksi käynnistetään pelaajien mentorointi -toiminta. Mentorina toimii ex-JYP ja ex-maajoukkuesentteri Joni Lius. Hänen tehtävänään on toimia jääkiekkoilijoiden henkilökohtaisena tukena koulutus- ja peliuran yhdistämisen haasteissa. Mentorin tehtävänä on kannustaa D Teamin ja myös JYP:n liigajoukkueen pelaajia opintojen käynnistämiseen, niissä edistymiseen sekä lopulta opinnoissa valmistumiseen. Tavoitteena on, että yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevat jääkiekkoilijat pystyvät etenemään opinnoissaan samalla kun heillä on pelipaikka jääkiekon huippuorganisaatiossa ja mahdollisuus kehittyä huipputasolle pelaajana.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ovat mukana jääkiekon korkeakouluhankkeessa toiminnallisesti ja taloudellisesti. Mentorina toimivan Joni Liuksen toimipaikka tulee olemaan Keski-Suomen Urheiluakatemiassa, joka on toiminnassaan keskittynyt urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Urheiluakatemia on keskittynyt tähän saakka pääosin yksilölajeihin (yleisurheilu, uinti, telinevoimistelu), mutta nyt toimintaa laajennetaan joukkuelajin, jääkiekon suuntaan. Keski-Suomen Urheiluakatemian kautta opiskelevat jääkiekkoilijat saavat urheiluakatemian urheilijastatuksen, joka mahdollistaa korkeakouluissa henkilökohtaisen opiskelu- ja valmennussuunnitelman (HOVS) tekemisen ja sitä kautta opintojen ja urheilu-uran yhdistämisen haasteisiin reagoimisen.

Lisätietoja:
Mentor Joni Lius, 040 838 8000
Keski-Suomen Urheiluakatemian toiminnanjohtaja Heli Nieminen, 050 300 5762
D Teamin toimitusjohtaja Ilkka Lahti, 0400 912 135

Pioneeri Nurminen valmentaa märskyläisistä vaikka NHL-kiekkoilijoita

Pelivalmentajat vaihtuvat tunnetusti tiheään, mutta Jarkko Nurmisella on menossa jo 19. kausi Mäkelänrinteen urheilulukion jääkiekkovalmentajana.
–Rekku on ollut vielä pitempään, mutta olen ollut kauemmin kuin Seppo ja Simo, huomauttaa Nurminen.Rekulla hän tarkoittaa yleisurheiluvalmentaja Reijo Siitosta. Rehtori Seppo Pitkänen sekä apulaisrehtori ja valmennuksen lehtori Simo Tarvonen taas tunnetaan Märskyn pitkäaikaisina priimusmoottoreina.
Mäkelänrinteen kiekkokoulusta ovat nousseet muun muassa Ville Peltonen, Jarkko Ruutu ja Tuomo Ruutu, Janne Niinimaa, Antti-Jussi Niemi sekä Ossi Väänänen.
–Aika paljon SM-liigapelaajia tullut näiden vuosien aikana ja monet ovat ottaneet paikkansa myös kivikovassa NHL:ssä. Ilman muuta se on ollut iso motivaationlähde, kun on kehittynyt hyviä pelaajia, jotka ovat hoitaneet myös koulunsa, iloitsee Nurminen.Märskyn lokakuun liiganousukas oli 18-vuotias Jokeri-hyökkääjä Ilmari Pitkänen.Virtaa tuntuu yhä riittävän Espoon Soukan vannoutuneella lätkämiehellä. Omaa kuntoaan hän hoitaa mailapeleillä – kuinkas muuten.
–Käyn myös lenkillä ja hiihtämässä, jos on on lunta, naurahtaa Nurminen.
Kun Nurminen aloitti pestinsä vuonna 1990, kuuluivat Mäkelänrinteen lukion valmennuslajeihin jääkiekon ja yleisurheilun lisäksi ainakin kori- ja jalkapallo, uinti sekä suunnistus. Nykyisin maineikkaassa urheilulukiossa opiskelee jopa 60 lajin urheilijoita ja heitä ohjaa yli 40 valmentajaa. "Märsky on Suomen suurin urheilijoiden päivittäisharjoittelua järjestävä organisaatio", todetaan urheilulukion internetsivulla.Nurminen veti Märskyn aamuvalmennusta 13 vuotta niin, että jäähallilta oli aina kiirehdittävä Alppilan yläasteelle pitämään liikuntatunteja.
–Ero oli valtava, kun urheilulukiossa on motivoituneita urheilijoita ja yläasteella sellaisia poikia, jotka jaksavat juuri ja juuri juosta parisataa metriä. Iso haaste on saada heitä innostumaan edes jostakin liikuntamuodosta. Nuorten fyysiselle kunnolle täytyisi ehdottomasti kehittää jotain ja saada virikkeitä nörttisukupolvelle. Liikuntatunteja on koulussa aivan liian vähän, jyrähtää Nurminen.
Nyt Nurminen tekee toista vuotta pelkästään kiekkohommia.
–Kuulun liiton kahdentoista pelaajatarkkailijan ryhmään. Eteläisen alueen talenttitehojäillä toimin valmentajana, latelee Nurminen.Vielä nelisen vuotta sitten Nurminen ahersi Espoon Bluesissa.
–Valmensin A-poikien SM-liigajoukkuetta, B- ja C-poikia, luettelee Nurminen.
Olipa hän kolme vuotta pääkaupunkiseudun aluevalmentajanakin.Lukiossa valmentajat ovat tuntiopettajia, joiden perustyöaika on vain kuusi tuntia tavallisilla kouluviikoilla. Lomilla ja koeviikoilla kouluvalmennusta ei järjestetä. Niinpä lukiovalmentajien on koottava työnsä palasista. Monilla on rinnalla liitto- ja seuravalmennustehtäviä. Miltä tahansa työpaikalta ei niin vaan lohkea aikaa parin-kolmen tunnin aamuvalmennukseen kolmasti viikossa.Mäkelänrinteen lukiossa opiskelee neljännessataa jääkiekkopoikaa ja -tyttöjä kourallinen.
–Poikien lukumäärä ei oikeastaan voi olla suurempi. Kolmesta neljään maalivahtiakin on mukana, jotta harjoituksiin heitä saadaan aina vähintään kaksi, perustelee valmentaja Jarkko Nurminen.Lukiokiekkoilijoista kuusi harjoittelee tiistai- ja keskiviikkoaamuisin Jokereiden tehojäällä Ilmalan Areenalla.
–Sinne on koottu Jokereiden lahjakkaimmat C, B- ja A-juniorit, kertoo Nurminen.
Kolme HIFK:n nuorten SM-liigapelaajaa puolestaan valitsee koulun aamujään tai seuransa aamupäiväjään.Puolet pääjoukosta tekee joka toinen keskiviikko liikunnanopettaja Mikko Rantalan johdolla huoltavaa harjoitusta. Se sisältää harvinaislaatuisesti peruskestävyyslenkit, mutta juoksut jäävät puolen tunnin mittaisiksi. Jääkiekkoilijoilla onkin kova haaste pitää yllä riittävää pohjakuntoa 7–8 kuukauden pelikauden loppuun saakka, kun peruskestävyysharjoittelu jää satunnaisten hölkkien ja verryttelyiden varaan.Perjantaisin koko ryhmä treenaa koulun aamujäällä Helsingin Jäähallin harjoitushallissa. Nurmisella on apunaan entisen liigakiekkoilijan Rantalan lisäksi jääkiekon Eteläisen alueen päällikkö Antti Lassinharju. Tytöistä huolehtii Oulunkylässä Jari Risku.
–Tärkein tavoitteemme on kehittää aamujäillä henkilökohtaisia lajitaitoja. Päättyvän jakson teemoina ovat olleet syöttäminen ja ampuminen. Toistomäärät nousevat suuriksi pienryhmissä, korostaa Nurminen.Seurajoukkueiden taitoharjoittelu vähenee yleensä reilusti pelikauden alettua syyskuussa.Vuoden viimeisellä koulujaksolla huhti-toukokuussa Mäkelänrinteen lätkäryhmä keskittyy luistinliikunnan sijaan oheisharjoitteluun. Silloin kehitetään kuntoa muun muassa mailapeleillä.
–Henkistä nollausta pitkän kauden jälkeen haetaan myös haasteotteluilla. Esimerkiksi tyttöjen korisryhmää vastaan olemme pelanneet koripalloa.

Helsingin Uutiset 15.11.2008
Aki Saranen