Tarvainen-Sihvonen,Urheilulukiot ja valintamenetelmät

Terve Petteri,

Tässä hieman pohdittavaa asiasta Urheilulukiot-valintaprosessit-jääkiekko.
Eli jos seuraava väittämä on tosi: Nuorten maajoukkueet eivät menesty (väärät pelaajat/lahjakkuudet), niin kuinka mielestäsi Urheilulukioiden valintaprosessia tulisi muuttaa? Nykyisellä mallillahan me valitsemme näihin opinahjoihin siis vain keskinkertaisia opiskelijoita ja myös näköjään keskinkertaisia tulevaisuuden jääkiekkoilijoita. Keskeisenä periaatteena on ilmeisesti ollut turvata lahjakkaiden jääkiekkoilijoiden mahdollisuudet erikoistua ja harjoittaa lahjakkuuksiaan tilanteessa, jossa tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden takia se ei ole ollut mahdollista muissa lukioissa.

Jääkiekkolukioihin on valittu opiskelijat pääsääntöisesti kahdella tapaa. Osa kouluista on valinnut oppilaansa käyttäen hyväksi peruskoulumenestyksen lisäksi pääsykoetta ja/tai haastattelua. Toinen ryhmä on suorittanut karsinnan yksinomaan kirjallisen materiaalin perusteella. Tällöin on koulumenestyksen lisäksi otettu huomioon harrastuneisuus sekä erilaiset lausunnot ja todistukset. Esimerkiksi urheilulukioissa hakijat on laitettu järjestykseen käyttämällä hyväksi lajiliittojen antamia pisteitä ja erityyppisiä testejä. Jääkiekossahan tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että jääkiekkoliitto pisteyttää pojat sen mukaan, onko heillä esim. takanaan jo maajoukkuekomennuksia tai aluejoukkue status tms. No nythän on tullut todettua, että jääkiekkoliitto ei pysty seulastaan löytämään lahjakkuuksia (vaan keskinkertaisuuksia), ja oravanpyörä on valmis. Samat tulevaisuuden keskinkertaisuudet vievät siis sekä maajoukkuepaikat että opiskelupaikat.

Eli miten järjestelmää tulisi mielestäsi kehittää, jotta myös tämä resurssi (Urheilulukiot) tukisi tulevaisuudessa oikealla tavalla lahjakkaiden poikien kehitystä?

Sihvonen:
Tämä lukiokysymys on varmasti semi-tärkeä palanen, kun mietitään, että miten jatkossa järjestelmää linjataan tehokkaammaksi. Mutta. Lukioiässä 16-20 peli on tällä hetkellä jo tavallaan menetetty. Tutkimusteni mukaan tasoitus kansainväliseen tasoon verrattuna annetaan jo 7-11-vuotiaiden harjoittelussa ja peleissä. Silloin "kaikki pelaa". Pelaa, pelaa, mutta liian vähän ja ilman tarvittavaa kilpailua!

Enkä ole siinä kanssasi samaa mieltä, että järjestelmä ei tunnistaisi lahjakkuuksia. Emme me menetä tällä hetkellä yhtään pelaajaa sen tähden, että nämä muka kehittyisivät "sitten joskus myöhemmin". Kyllä lahjakkuuden näkee ammattisilmällä 10-vuotiaasta. Ja tärkeintähän on harjoituslahjakkuus.

Mutta toki lukikysymyskin on otettava keväällä / kesällä tarkasteluun, kun ammattilaiset kokoontuvat linjaamaan koko järjestelmää uusiksi. Tietojen mukaan Kalervo Kummola on sanonut, että Ruotsin tyylinen linjaussminaari pidetään kauden päätteeksi.

Julkaistu Urheilulehti.fi, Sihvosen Suora 5.2.2009
PS. palaan myöhemmin Sihvosen heittämään: Kyllä lahjakkuuden näkee ammattisilmällä 10-vuotiaasta!