Jääkiekon 80/20 säännöt, osa 1

Kun muuten tuo aika tuntuu olevan juuri nyt kortilla, päätin aloittaa uuden, liike-elämästä tutun 80/20 säännön mutustelun jääkiekon näkökulmasta. Esitän osissa joukon lyhyitä väittämiä, tiukkapipoisimmille tiedoksi, että nämä syntyvät tahtia 1 per 10 sekunttia, joten niiden todenperäisyys on vähintäänkin kyseenalainen; vai onko?

Väite 1: 80% junnukiekkoilijoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, mutta vain 20% nuorten maajoukkueiden pelaajista tulee tältä alueelta?

Väite 2: jos edellä oleva on tosi, niin tuleeko 80% vai 20% ns. "hyvistä valmentajista" pääkaupunkiseudulta vai sen ulkopuolelta?

Väite 3: jos vastasit edelliseen 80%, älä lue eteenpäin, sillä jäit luokallesi.

Väite 4: pääkaupunkiseudun valmentajista 80% käyttää 80% jääajasta saman koko kentän kiertoharjoituksen tekemiseen(3:lla pelaajalla) ja maaseudun valmentajista vain 20% käyttää ko. harjoitetta (lue myös ns. pelinavaus harjoitus)

Väite 5: 80% valmentajista sitten tuskastelee suurimman osan kautta, kun peli ei "aukea" vaikka jumalauta koko kausi on harjoiteltu " vapaan kentän" surffailua!

Väite 6: 80% valmentajista sisällyttää aina peliosion harjoituksen viimeiseen varttiin, joilloin lihasmuistin ja hermotuksen puolesta se on järjettömintä

Väite 7: 80% pääkkärin valmentajista tehdessään " tiivistyksen" kahteen kentään, ei 80% tekemistään kerroista saa mitään näkyvää aikaiseksi

Väite 8: 80% junioreista ei osaa luistella tai käsitellä mailaa nykykiekon vaatimustason mukaisesti

Väite 9: 80% valmentajista kiinnittää edelliseen 80% liian vähän aikaa

Väite 10: 80% valmentajista lähtee/ on jo lähtenyt "valmentamaan" ensi kauden joukkuettaan, eli kiertämään katsomoihin tutkiskelemaan "mistähän ne ensi kauden vastuun kantajat löytyisivät"?

Viimeinen väite: 80% pääkkärin valmentajista on lopettanut oman "pelaajauransa" B-junnuissa polvivammaan", muuten kyllä........

älkää ottako liian vakavasti.......

Nuorten Playoffsit käyntiin, pika-analyysit

Viikonloppuna käynnistyivät sitten vihdoinkin myös junnujen pleijarit.
Pika-analyysin voikin aloittaa samoilla sanoilla, kuin Ilta-Sanomat uutisoi aikuisten tulevia taistoja "Bluesille on tulossa pitkä kesäloma". C-junnut ottivat rumasti nokkaansa kotonaan TPS:tä, numeroin 2-6. Tänään sitten tuo tappio pitäisi kääntää voitoksi vierasottelussa Suomen Turussa; tekemätön paikka. Toivottavasti olen tuon suhteen väärässä, mutta tauti tuntui ainakin eilen olleen tarttuvaa, sillä myös Bluesin B-junnut ottivat samaisessa kotihallissa pataan Oulun Kärpiltä 1-4 luvuin. En ollut näkemässä tuota Bluesin C-junnujen peliä, mutta ainakin tilastojen valossa Bluesin pojat ovat hallineet peliä selvästi (torjunnat Blues 24 - TPS 43), joten toivonkipinä elää varmaankin siinä, kuinka tänään saadaan useampi veto börsään.
Sitten lyhyt katsaus eilisiin Helsingin Pirkkolan peleihin. Ensin HIFK C-junnut voittivat Tampereen Ilveksen 4-3 ja heti perään Jokerit samoin luvuin HPK:n. Molemmat eilen voittaneet joukkueet (HIFK ja Jokerit), menevät tänään jatkoon suoraan kak´s muna. Vaikkakin nuo eiliset numerot näyttävät, että ottelut olisivat olleet tasaisia, paikan päällä olleena voin vakuuttaa niiden olleen kaikkea muuta. Niin HIFK:n kuin Jokereiden peliasenne vain lerpsahti loppua kohden kuin vanhan miehen vehkeet. Kunhan pojat pelaavat tänään loppuun asti oikealla asenteella, tulossa on molemmille selvät voitot, vaikka tänään pelataan vieraissa. Lisäksi tulette tänään näkemään aivan uudet pistenikkarit, sillä molempien stadilaisten joukkueiden ns. MJ-pojat olivat eilen aika vaisuja. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.....
PS.onhan se taas kiva nähdä illalla pelien jälkeen kuinka väärässä sitä on ollut :)

Sihvosen suora 5.3, Tarvainen-Sihvonen

Esittäessäni Sihvosen Suorassa (5.2.2009) sinulle Petteri kysymyksen, koskien Urheilulukioidemme valintakriteereitä, ja väittämän jääkiekkoliiton kyvyttömyydestä löytää lahjakkuudet, vastasit mm. seuraavalla tavalla: 1. Emme me menetä tällä hetkellä yhtään pelaajaa sen tähden, että nämä muka kehittyisivät "sitten joskus myöhemmin". 2. Kyllä lahjakkuuden näkee ammattisilmällä 10-vuotiaasta.

Vastaistko nyt hieman tarkemmin ko. väittämiin. Kohtaan yksi otettakoon esimerkeiksi vaikka hieman myöhemmin kehittyneistä ja "vauhtia" murrosiässä muualta hakeneista Valtteri Filppula ja Ville Leino, jotka molemmat ovat tuoneet esille sen, kuika heillä oli suuria vaikeuksia juuri tuossa vaiheessa kun koutsit suosivat vain fysiikkaa ja itsellä tuo murrosikä ei vielä ollut puhjennut. Kohtaan kaksi olisi todella mielenkiinoista myöskin kuulla miten määrittelet lahjakkuus sanan 10-vuotiaassa tenavassa, eli mikä hänet erottaa muista?
Juha

Sihvonen:
Niin, aina poikkeukset vahvistavat säännön. Mutta minä puhun säännöstä, en poikkeuksesta.

Mutta teen nyt poikkeuksen, ja kommentoin Leinoa.

Leino pääsi pelikirjajääkiekon pariin ensimmäistä kertaa elämässään vasta HPK:ssa. Sen kautta hän puhkesi kukkaan. Eli Leinon ongelmatiikka on erityistapaus. Se ei liitty "lahjakkuuksien löytämiseen".

Ja: Lahjakkuuksien löytämisellä ei ole mitään rakenteellista tekoa huippu-urheilun kanssa! Lahjakkuuksia ei tarvitse löytää, he tulevat läpi muutenkin. Oleellista on tarjota harjoitteluun laatua ja määrää jo 7-vuotiaasta lähtien. Kun se tulee kuntoon, ei meillä ole mitään huolta siitä, että joku "lahjakkuus" sitten jäisikin huomaamatta.

Sellainen 10-vuotias jääkiekkoilija on lahjakas, joka on siihen ikään mennessä saanut riittävästi toistoja taitoasioissa ja ennen muuta lahjakkuutta on se, että tyyppi haluaa tehdä jääkiekkoa silmät kiiluen ja hakee väylää "ylimääräiselle" harjoittelulle. Ja jos luet tarkasti minua, niin tässäkään ei ole kyse siitä, että onko yksilö perinteisessä mielessä "lahjakas", vaan siitä, että tuottaako ja ruokkiiko järjestelmä riittävästi "lahjakkuutta" eli olosuhteita.

Sitä alleviivaan, ettei lahjakkuuksien tunnistaminen ole kovinkaan iso juttu järjestelmän kannalta. Se on sivuseikka. Harjoittelun määrän ja laadun tuottaminen on järjestelmän isoin haaste.