HPK:n juniorijoukkueissa pelaa useita lahjakkaita nuoria miehiä, joilla varmasti jokaisella on tavoitteena yltää ammattikiekkoilijaksi. Pelkkä lahjakkuus ei tosin riitä huipulle pääsemiseksi,
myös asenteen on oltava kunnossa. Nostamme tässä esiin neljä A-nuorten ja neljä B-nuorten junioria, joista ainakin joku saatetaan vielä nähdä HPK:n liigamiehistössä.
Lauri Kärmeniemi
Kärmeniemi pelaa ensimmäistä kauttaan A-nuorissa, mutta ikänsä puolesta tämä puolustaja mahtuisi myös B-nuorten riveihin. Lisäksi hän on 18-vuotiaiden maajoukkueen runkopelaajia.
Kärmeniemessä on aineksia tulevaisuuden liigapuolustajaksi. Hänen vahvuuksiinsa kuuluvat pelinluku sekä pelirohkeus. Nuori puolustaja uskaltaa mennä taklausten alle, eikä kaki
tiukoissakaan tilanteissa housuunsa. Myös monipuolinen luistelutaito ja oikeanlainen asenne siivittävät tätä nuorta miestä eteenpäin urallaan. Eniten kehittymisen varaa Kärmeniemellä on fyysisissä ominaisuuksissa. Kun hän saa lisää voimaa ja nopeutta, myös rannelaukauksen
laatu paranee.
Miika Viinamäki
Vuonna 1990 syntynyt A-nuorten keskushyökkääjä Miika Viinamäki omaa hyvän pelikäsityksen. Hänen kiekonkäsittelytaitonsa, etenkin syötön vastaanottotaito, on erinomainen.
Viinamäki pystyy ottamaan kiekon ahtaissakin paikoissa ja hän osaa ennakoida pelin liikettä. Myös Viinamäki on tunnollinen harjoittelija, ja kovan työn tuloksena hän on oppinut puolustamaan entistä paremmin. Kärmeniemen tapaan tämä keskushyökkääjän täytyy keskittyä fysiikan ja nopeuden kehittämiseen.
Juuso Honka
Niin ikään A-nuorten keskushyökkääjä Juuso Honka on ison kokonsa ansiosta erittäin ulottuva pelaaja ja vahva kaksinkamppailuissa. Kaiken lisäksi tämä vuonna 1990 syntynyt sentteri
omaa hyvän laukauksen ja hallitsee myös puolustuspään pelaamisen. Omatoiminen harjoittelu on auttanut häntä kehittymään myös vahvaksi luistelijaksi. Hyökkäyspelaamisessa hänellä on kehittymisen varaa. Kun Honka saa kiekon, hän saattaa nopean syötön sijasta lähteä kuljettamaan kiekkoa. Lisäksi hänen pitäisi saada katse yhä enemmän peliin, ei kiekkoon.
Santeri Alatalo
Vasta muutama kausi sitten hyökkääjästä puolustajaksi siirtynyt Santeri Alatalo osaa käyttää entisen pelipaikkansa ansiosta hyökkäyspelaamisen avujaan hyödyksi. A-nuorten vuonna
1990 syntynyt puolustaja omaa hyvän kiekonkäsittelytaidon ja hän uskaltaa harhauttaa ja pelata rohkeasti tiukoissakin tilanteissa. Toisaalta vahvuuksista voi tulla heikkouksia. Tilanteen tunnistaminen on Alatalolle välillä vaikeaa ja häntä saattaa kiinnostaa hyökkääminen puolustamista enemmän. Lyhyt historia puolustajana näkyy myös takaperin luistelutaidossa sekä 1 vastaan 1 puolustustilanteissa, joissa hän on välillä vaikeuksissa.
Teemu Rautiainen
B-nuorten vuonna 1992 syntynyt laitahyökkääjä Teemu Rautiainen omaa hyvät hyökkäyspelitaidot. Hänellä on valtava intohimo lajia kohtaan ja hän on valmis tekemään töitä kehittyäkseen. Rautiaisen suurimmat haasteet ovat puolustuspelinopeuden ja -halukkuuden kehittämisessä sekä ison jään luistelussa. Olkapäävamman takia joitakin viikkoja sivussa ollut Rautiainen palasi tositoimiin joulukuussa 17-vuotiaiden maajoukkuepaidassa
Kanadassa.
Marko Rairama
Tämä juonikas laitahyökkääjä on kiekollisesti taitava pelaaja. B-nuorissa pelaava 1991 syntynyt Rairama tekee kiekollisena paljon oikein pieniä asioita. Rairaman kiekolliseen pelaamiseen
kuuluvat juonikkaat syötöt, laukaukaukset ja harhautukset, jotka eivät aina näy edes lehtereille.
Toisaalta Rairaman hyökkäyspelihalukkuus johtaa välillä huonoon puolustuspelaamiseen. Seuraavan harppauksen ottaminen vaatii häneltä kasvamista sekä henkisesti että fyysisesti.
Ville Järveläinen
Ikänsä puolesta vielä C-junioreihinkin mahtuva keskushyökkääjä Järveläinen on erittäin älykäs pelaaja, joka taitaa niin hyökkäyspään kuin puolustuspään pelaamisen. Hän on myös hyvä luistelija. 16-vuotiaiden maajoukkueessakin esiintyneellä Järveläisellä on iso rooli B-nuorten joukkueessa ja hän kantaa vastuuta myös yli- ja alivoimapelissä. Järveläisen isoin haaste tulevaisuuden kannalta on, kuinka hän pystyy käsittelemään tämänhetkisen menestymisensä.
Onnistumisista huolimatta nuoren miehen on jatkettava kovaa työtä ja pidettävä jalat maassa. Mahdollisuuksia hänellä on mihin vain, mutta matka huipulle on erittäin pitkä. Pelillisellä
puolella Järveläisen pitää keskittyä pelin tason ylläpitämiseen ottelusta toiseen.
Joonas Mäkinen
B-junioreiden kapteeni Joonas Mäkinen on myös älykäs pelaaja ja erityisen hyvä joukkuepelaaja. Hän on kiekollisesti erittäin varma ja ison kokonsa ansiosta pystyy suojaamaan hyvin
kiekkoa. Vuonna 1991 syntyneen sentterin pelitapa on uhrautuvainen, hänellä on koko joukkueesta eniten laukausten peittoja tilillään. Mäkisen isoin haaste matkalla kohti päämäärää on fysiikan kehittäminen. Kovan työnteon kautta hän voi kasvaa urheilijaksi, jolle avautuu ovet melkein mihin vaan.
torstai 19. helmikuuta 2009
Nuoret matkalla huipulle, HPK
Lähettänyt Juha Tarvainen klo 22.46
Tunnisteet: Juuso Honka, Lauri Kärmeniemi, Marko Rairama, Miika Viinamäki, Santeri Alatalo, Teemu Rautiainen, Ville Järveläinen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti