Pelaajaprofiilin on muututtava!

Viime vuosien nuorten maajoukkueiden menestys ei todellakaan ole ollut sitä, mitä olemme odottaneet. Ovatko sitten odotuksemme olleet epärealistisia? Kuinka jääkiekko pelinä ja pelaajat sen sisällä ovat muuttuneet? Miten tässä uudessa toimintaympäristössä valmentajat ja jääkiekkoliitto ovat pysyneet mukana? Millä aikavälillä kuvittelemme/tiedämme saavamme hukatun ajan tai hukatut ikäluokat pelastetuiksi? Kuinka paljon tähän tilanteeseen ovat vaikuttaneet ulkopuoliset tekijät, joihin emme voi puuttua (esim.laajentuneet pelaajamassat Euroopassa). Asiat joihin voimme itse puuttua ovat viime kädessä aika yksinkertaisia. Meidän tulee jatkossa tunnistaa paremmin lahjakkuudet ja antaa heille laadukkaampaa valmennusta. Eli siis aivan kuten liike-elämässä: "menestyvä yritys tarvitsee kasvaakseen lisää paremmin ostavia asiakkaita". On turha selitellä, ettei näitä "asiakkaita/pelaajia" löydy! Nyt tilanne vain on sen kaltainen, että ostaja (jääkiekkoliitto) ei osaa ostaa. Nyt nämä myyntimiehet (seurojen valmentajat) tarjoavat yritykselle (jääkiekkoliitto) epäkuranttia tavaraa. Annetaanpa kaiken valaiseva esimerkki: Jääkiekkoliitto (yritys) lähtee "ostoksille" torille. Kysymys 1: onko teillä
isoja,ylikypsiä banaaneja? Myyjä (seuravalmentaja, epäonnistunut pelaajaura takana) vastaa: No onhan toki, ja kuinkahan monta laitetaan? Ostaja ei ole vielä aivan vakuuttunut näkemästään, sillä katsoessaan banaaneja, ne eivät aivan heti "kolahda". Seuraa lisäkysymys: onko noi banaanit olleet tuossa puolimädässä laatikossa kauan aikaa? Myyjä (valmentaja) vastaa: eihän toki, ihan fressejä ovat! No uskotaan, otetaan niitä sitten vaikka pari kiloa. Kotiin tultuaan ostaja yrittää ensin syödä niitä pelkistään, ja meinaa oksentaa. Hän ei luovuta, vaan laittaa niitä kakkuun ja tarjoaa vieraille. Sama juttu, tosin jotkut vieraista oksentavat ja voivat pahoin vasta kotona. Samaan aikaan torimyyjä on laittanut esille piilossa olleita tuoreita ja hyvän näköisiä banaaneja. Ne maistuvat asiakkaille (katsojille), ja he ihmettelevätkin, että kuinka näin hyvän näköiset banaanit ovat säilyneet laatikossa, vaikka on jo iltapäivä (yksi/kaksi kautta).

Mikä siis oli tämän tarinan opetus?

Julkisuuteen tulee piakkoin Jääkiekkoliiton uusi tutkimus, jossa tutkittiin pelaajaprofiilin mahdollisia muutoksia, ja verrattiin 1990-luvun ja 2000-luvun nuorten maajoukkuepelaajia toisiinsa. Tutkimus on valmistunut loppuvuonna 2008. Ottakaamme tässä tarkasteluun 16-vuotiaat hyökkääjät. Lyhyet huomiot muutoksista 2000-luvulle:

- Pituus on kasvanut pari senttiä ,ja se on merkitsevä.
- Paino on lisääntynyt muutamalla kilolla.
- Painoindeksi (BMI) on noussut puoli yksikköä.
- Rasvaprosentissa (R%) ja hapenottokyvyssä (VO2) näkyy aiemmin jo havaittu merkittävä lisäys.
- Etukyykyn (EK) tulokset ovat heikompia 2000-luvulla, toisaalta testattujen määrä pienenee myös selkeästi.
- Esikevennyshypyssä (EH) on pientä heikennystä.
- Nopeuskestävyydessä (NK%) näkyy pientä nousua arvoissa.
Huomioita kehityksestä 2000-luvulle:
-Kaikkiaan kehitys eri luokkien kohdalla näyttää aikalailla samansuuruiselta testeittäin.
-Rasvaprosentissa ja hapenottokyvyssä näkyy jälleen aiemmin jo havaittu heikentyminen. Huomioitavaa on rasvaprosentin heikoimman 5 % rajan noin kolmen prosenttiyksikön kasvu, kun se muilla luokilla on vain noin prosenttiyksikön suuruinen. Hapenottokyvyssä heikennykset eivät juuri eroa luokittain.
-Maksimilaktaatissa näkyy aavistuksen omaista heikennystä.
-Etukyykkytuloksissa on 10 kilon heikennyksiä, ääripäissä 15 kilon heikennykset.
-Esikevennyshypyssä näkyy pientä heikennystä.
-20m:n juoksussa ei ole juurikaan muutoksia, N on pieni 90-luvulla.
-Nopeuskestävyydessä näkyy pientä parannusta.

Lyhyt ja viiltävä analyysi on siis seuraava: Olemme kasvattaneet pelaajien pituutta ja painoa. Lisäksi rasva % on noussut, kimmoisuus heikentynyt ja max.voima on pudonnut. Tarvitseeko huonoa menestystämme vielä jollekin selittää..........