Mikael Granlund, pelaamisen loputon intohimo

KalevaOulunsalo Ovikello soi Pikku-Öörnintiellä. Naapurin pikkunassikka etsii toiveikkaana kaveria pihapeliin.
Oven aukaisee Mikael Granlund - kaverien kesken pelkkä Mikke.
"Tuukko nää pellaamaan?"
"Ilman muuta."
Yllä oleva asetelma kuvatkoon yhdellä tavalla Mikael Granlundia - tämän hetken kenties lahjakkainta suomalaista jääkiekkoilijaa, joka 16-vuotiaana lähtee itseään kolme vuotta vanhempien MM-kisoihin Kanadan Ottawaan.
"Mikke on sellainen. Hän haluaa aina vain pelata. Hän heittäytyy peliin mukaan ja vie oman sydämensä mukanaan. Hän on lahjakkain näkemäni juniori sitten Reijo Ruotsalaisen, jolla oli aivan sama palava halua pelata, pelata ja pelata", luonnehtii Granlundin naapuri ja näiden leveyksien tunnettu ja tunnustettu juniorivalmentaja Juha Ring.
"Hän on pelannut pihapelejä ihan älyttömiä määriä. Siellä on käytössä niin tennis- sähly kuin lätkämailoja", säestää Kärppien valmennuspäällikkö Tuomo Räty.
"Voi mennä seitsemänkin tuntia päivässä", vahvistaa isä Vesa Granlund.
Mikael Granlund on aina joutunut - tai saanut - pelata itseään vanhempien joukossa erittäin haastavassa ympäristössä.
"Paras esimerkki lienee se, kun valmensin Laser HT:n D90-joukkuetta 1989-syntyneiden sarjassa ja Mikke oli F-juniorina mukana. Ei vain mukana, vaan dominoi sitä peliä omilla vahvuuksillaan", Ring ihastelee.
Nyt 16-vuotiaana Granlund pelasi runsas kuukausi sitten ensimmäisen ottelunsa miehiä vastaan, kun Suomen U20-joukkue kohtasi Jyväskylässä Mestis-joukkue D Teamin. Hän teki kaksi maalia ja oli kaukalon paras pelaaja.
Räty kehuu Granlundin kokonaisolemusta.
"Siviilissä hän on nöyrä, kohtelias ja jalat maassa, mutta kun hän hyppää kaukaloon, hän uppoutuu harjoitteluun tai pelaamiseen, ja hänen energiansa tarttuu muihin pelaajiin. Hänen älynsä ja kykynsä tekevät vaikutuksen myös häntä selvästi vanhempiinkin pelaajiin", Räty suitsuttaa.
Tavoitteet eivät mielen päälläGranlund istuu kotonaan keittiön pöydän ääressä. Olemus on enemmän poikamainen kuin miehekäs. Vaikka hän on kiistatta yksi suomikiekkoilun suurlupauksista, tulevaisuutta käsittelevissä mielipiteissä eivät vahingossakaan vilahtele sanat "NHL", "A-maajoukkue" tai "liigajoukkue".
"En mieti tavoitteita. Katellaan tässä päivä kerrallaan. Tosissani pelaan, mutta hallilla pitää olla myös hauskaa", hän itse määrittelee.
Miltä kuulostaa vertaus Sidney Crosbyyn?
"Aika kaukaiselta. Ei sellaisia vertauksia pitäisi tehdä", Granlund painottaa.
Hän varovaisesti tunnustaa, että kausi on mennyt yli odotusten.
"Olen saanut vastuuta ja sitä kautta lisää itseluottamusta."
Ensimmäisenä jäälle, viimeisenä poisGranlund meni yli yhdeksän keskiarvolla heittämällä sisään Kastellin urheilulukioon ja saa siis Oulun Seutu Urheiluakatemian organisoimaa valmennusta, josta jääkiekossa vastaa Tuomo Räty.
"Noin kymmenen vuoden aikana olen läheisesti ollut tekemisissä monen NHL:äänkin lähteneen pelaajan, kuten Joni Pitkäsen, Jussi Jokisen ja Janne Pesosen, kanssa. Mitenkään vertailematta kenenkään toiseen, Miken innostuneisuus tähän lajiin on aivan omaa luokkaansa. Tulee ihan kylmät väreet, kun hän silmät loistaen analysoi esimerkiksi omaa tekemistään", Räty peilaa.
"Eräänkin kerran hän esitti, voisiko hän mennä aina ensimmäisenä jäälle ja tulla sieltä aina viimeisenä pois. Tässä näkyy juuri se huippukiekkoilijan ja keskinkertaisen kiekkoilijan suuri ero. Se on intohimo", Räty innostuu.
"Mikellä on valtavasti kunnianhimoa kehittää itseään", Ring puolestaan kiteyttää.
Loputon into pelataSuomen U20-maajoukkue kokoontuu torstaina päivällä Helsingissä ja lähtee perjantaiaamuna Kanadaan. Granlund tietää, mitä jääkiekon kotimaassa tapahtuu.
"Täydet katsomot, tunnelma korkealla. Todella mukava lähteä mukaan."
Granlundille pelaaminen kapeassa kaukalossa ei ole hyppy tuntemattomaan, sillä alkusyksystä hän kävi U18-maajoukkueensa kanssa Lake Placidissa ja voitti turnauksen pistepörssin.
Matkakilometrejä ja lentomaileja on takana tuhansia, vaikka kausi on vasta puolessa välissä.
"Matkustaminen kieltämättä tuntuu joskus raskaalta, mutta koskaan sillä ei ole ollut peleihin vaikutusta. Aina on jaksanut pelata. Aina se on ollut yhtä mukavaa", Granlund muotoilee - silmät innosta loistaen.

Jouko Vuorjoki, Kaleva